perjantai 30. maaliskuuta 2012

Hei hei mitä kuuluu?



Vapaapäiväni ovat yleensä yhtä työleiriä: siivousta, pyykinpesua, kaupassa käyntiä, ruuanlaittoa liian nälkäisenä, jne...

Tämä päivä ei ollut periaatteessa poikkeus, mutta...
Ensinnäkin nukuin pitkään. Skippasin aamujumpan sillä tiedossa oli hikoilua imuroinnin merkeissä... Siivottuani leikin hetken kahvakuulan kanssa ennen kuin kiirehdin suihkun kautta ripsihuoltoon. Kolmen vartin pötköttelyn jälkeen ripset olivat taas mallillaan. Kellon ollessa siinä jo kaksitoista ja nälän kouraustessa vatsaa suuntasin ulos lounaalle. Ihan vaan tuoreiden synttäreiden ja viikon ainoan vapaapäivän vuoksi hemmottelin itseäni Ravintola C:n lounasmenulla sekä lasillisella lounas-shampanjaa...

Sain muistoksi ja kokoelmani täytteeksi nauttimani shamppanjan korkin.

Lounaalta palasin kaupan kautta kotiin kokkaamaan. Kerrankin oli kiva oikein ajan kanssa ja nälättä pilkkoa ja keitellä seuraavien työpäivien lounasta. Nyt alkavat vapaapäivän työt olla pulkassa ja voin vihdoin virallisesti vaihtaa vapaalle ja alkaa keskittymään illan Apulannan keikkaan!

Että sellaista kuului tähän päivääni. Entäs teidän päivänne? Joko ollaan perjantaifiiliksissä?


torstai 29. maaliskuuta 2012

Lukutoukka nostaa päätään




Taannoin kun tilasin Hans Välimäen Ruokaa Ranskasta sujautin myös ostoskoriin tuoreimman Michael Connellyn pokkarin The Fifth Witness. Ajoittaista lukutoukkaa minussa kutkuttaa jo kovasti käydä pokkarin kimppuun, mutta ei - pysyn tiukkana ja säästä kirjan lentokoneessa/uima-altaalla luettavaksi. Tiedän jo kuinka mieheni hermostuu kun en vastaa minulle esitettyihin kysymyksiin muilla kuin "Luen nyt" kommenteilla. Sorry darling, mutta kun pääsee dekkarin juoneen kiinni ja koukkuun ei auta muu kuin lukea eteen päin, loppuun asti.

Dekkareissa, tai ainakin näissä Connellyn teoksissa on ollut se hyvä puoli että olen hyvin ymmärtänyt niitä hyvin alkuperäiskielellä (englanniksi) kirjoitettuina sekä myös ranskaksi käännettyinä. Kielipäätä on hyvä välillä hieman testata ja harjoittaa, eikö vaan?
Liza Marklundit olen lukenut suomeksi ja luulen ettei toinen kotimainen taivu tarpeeksi Annika Bengtzon tapausten selvittämiseksi...

Dekkarien lukeminen on muuten aika koukuttavaa, kun lukee yhden haluaa heti aloittaa toisen. Olen oikeastaan aika ajoittainen lukutoukka joka lukee silloin kun löytää haluamansa teoksen sekä vapaata aikaa ( lue lomaa) sen lukemiseen. Nyt on kirja jo hankittu ja loma odottaa nurkan takana eli pian muutun jälleen lukutoukaksi. Klassikkoja nauttivaksi perhoseksi en aio kuoriutua koskaan, sillä nautin enemmän dekkarien tuomasta jännityksestä kuin sanoilla leikkivän proosan lukemisesta.

Millaisia lukutoukkia löytyy siltä suunnalta?


tiistai 27. maaliskuuta 2012

Hempukan tervehdys




Sain jo eilen valita itselleni mieleisen värisen tulppaanikimpun synttärini kunniaksi. Toinen työkaverini totesi illalla kimppuni nähdessään, että ompa somia, hempukan värisiä... Tarkoituksena oli kai sanoa hempeän värisiä, mutta väsymys johti perinteiseen freudilaiseen lipsahdukseen. Haaleasta pinkistä tuli näin kavereiden kesken hempukka. Vietän tämän päivän hempukalla asenteella - satoi tai paistoi, tänään on minun päiväni.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Sataysi jo...




Edessä on todella kiireinen viikko, joten varoitan jo etukäteen että täällä saattaa olla hetken hiljaista... Kiireen keskellä mieltäni ilahduttaa ajatus siitä, että hyvin pian pääsen maistelemaan suolaisen tahmaisia satay-tikkuja ja nauttimaan pilvenpiirtäjien muodostaman kaupunkimaiseman valokuvaamisesta.

Loska/räntäsadetta en muuten kaipaa yhtään enempää! Terveisiä vaan Pekka Poudalle ja muille säätä ennustaville, kertokaa jostain muusta kuin ajoittaisista sateista.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

My weekend, best in a long time









Viikonloppuni kului mennessä ja meinatessa eikä blogia päivittäessä (anteeksi vaan pieni 3pv hiljaisuus...). Perjantaina ostin kukkia. Ne piristävät aina ja niitä on mukava hankkia sellaisiksi hetkiksi kun tietää pääsevänsä myös nauttimaan niistä.
Sitten tulee pieni paljastus: olen todella utelias kokeilemaan kaikkia uusia tuotteita, varsinkin syötäviä ja juotavia. Tottakai minun piti ostaa pariakin uutta (Noh, uutta vanhaa sillä Palmaahan sai joskus lapsuusaikoina) limpparia, kun näin ne kaupanhyllyllä. Kovin olivat makeita nuo Angry birds -limut, jos minulta kysytään...
Perjantai-ilta kuluikin mukavasti Luolanainen esityksessä ja sitä seuranneessa ruokailussa Rossossa. Alkupaloista piti ottaa kuva todella nopeasti, sillä ne hävisivät todella äkkiä neljän nälkäisen naisen kitusiin. Pääruuista ehdittiinkin sitten nauttia kaikessa rauhassa kun pahin nälkä oli ohitse. Kanaa ja vuohenjuustoa maistui minulle viimeistä kastikepisaraa myöten.
Lauantaina mies vei minut leikkimään pelaamaan biljardia ja sitten vielä romanttiselle illalliselle. Jaoimme kattilallisen simpukoita ja pullollisen shampanjaa. Älkää nyt luulko väärin että viikonloppuni ovat aina tällaisia ulkona syömisiä ja juomisia - ne eivät todellakaan ole!

Perjantain porukka on pitänyt saada kokoontumaan jo pitkään ja vihdoin kaikilta löytyi kalentereista yhteinen vapaailta. Lauantain hemmottelu oli puolestaan presynttärini sillä oikean päivän olen töissä ja miehelläkin on menoja niin ettemme paljoa toisiamme näe. Tuleva viikko tulee olemaan työntäyteinen joten tällaiselle akkujen lataamiselle oli tilausta.

Millaisissa merkeissä teidän viikonloppunne meni?

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Ai niin...Phi Phi

Uima-allas haaveilua Balilta vuosimallia 2008.

Tässä on ollut kaikenlaista tohinaa ja huomasin etten olekaan täällä muistanut kertoa että pian alkavalla Honeymoonillamme poikkeamme Singaporesta Phi Phi -saarille rantalomailemaan melkeinpä viikoksi. Kohteesta olemme lukeneet niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia joten lähdemme matkaan avoimin mielin sekä pahinta pikkaisen peläten. Toisaalta eikös häämatkalla ole tapana nauttia vain puolison seurasta ja unohtaa kaikki muu ympärillä oleva?

Matkavinkkejä ja muuta infoa Phi Phi -saarista otan miellään vastaan.


tiistai 20. maaliskuuta 2012

Liikunnan ilosta

Värikkäät kotikuntoiluun kannustavat ystäväni:Jooga/jumppamatto, tasapainotyyny, kahvakuula hyppynaru ja 1,5kg käsipainot (joo noi painot ovat onnettoman pidet, I know!!!).
Kuvasta puuttuvat jumppapallo, vatsalihaspyörä sekä kuminauha - ovat vähemmällä käytöllä ja huolellisesti arkistoituina...jonnekin.

Olen kateudesta vihreänä lueskellut Minnan blogista viikoittain hänen urheilusuorituksistaan ja kovista salireeneistään. Oma intoni urheilua kohtaan on ollut kodoksissa jo jonkin aikaa. En ole kuitenkaan kokonaan heittäytynyt sohvaperunaksi, vaikka liikuntakeskuksen ovenkahvan kättely on jäänyt vähemmälle. Ne kerrat kun olen liikuntasaliin asti päässyt, ovat olleet turhautuneen tuskaisia. Homma ei vain ole maistunut.

Uuden pumppiohjelman toivoin tuovan uutta inspiraatiota, mutta... Alkuun en pitänyt lainkaan musiikeista ja sarjatkin tuntuivat jotenkin hätäisiltä. Toisella kerralla kuitenkin jokin naksahti ja tunnin jälkeen mietin jo koska kerkiän pumppaamaan uudestaan... Kolmas kerta sitten toden sanoi ja puhkuin innosta ja lisäilin hieman vastusta käyttämiini pienen pieniin painoihin. Pitkästä aikaa myös kävin kokeilemassa Body Balancea. Tänään jalkauduin jo varhain aamutunnille Balanceen. Venyttely, tasapainoilu ja rauhoittuminen toivat hyvän olon sekä kropalle että mielelle. Päivän hyvä työ oli tehty jo ennen klo:9. Ehkä se kuntoiluinto sittenkin jo näyttää merkkejä paluustaan.

Kotoakin kuntoiluun välineitä löytyy kuten kuvasta näkyy (idea lähti muuten tästä Marmun jutusta). Silti olen enemmän yksin ryhmässä liikkuja. Ohjatuilla tunneilla on kiva käydä kun joku kertoo mitä tehdään. Aivot voi jättää pukuhuoneen kaappiin ja keskittyä salissa tekemään niin kuin käsketään. Kuitenkaan en pidä kaikenlaisesta käskemisestä. Ohjaajan korokkeelta kuuluva armeijatyyliinen karjuminen saa minut suuntaamaan ovea kohti. On tunteja kuten Body Combat jossa ymmärrän army-meiningin, mutta kaikille tunneille karjuminen ei mielestäni sovi.

Tämän, hieman sivupoluille versoilevan, jutustelun tarkoitus oli kertoa että kaikki on kunnossa ja että askeleita paremman kunnon eteen on otettu. En silti aio tehdä viikoittaista raporttia urheilusuorituksistani sillä minulla ei ole mitään suurempaa urheilullista tavoitetta jota kohti olisin menossa. (tai noh, taisin höpistä jostain spagaatiin venymistä joskus...) Minulle riittää että jälleen nautin jollain tavalla kaikista niistä hetkistä jotka vietän enemmän tai vähemmän hikipinnassa urheillen, olivat ne sitten kävelyä töihin, hissin sijaan rapputen käyttöä, villakoirien metsästystä imurilla tai sitten painojen nostelua pumppitunnilla.

Millä mallilla on teidän intonne liikuntaa kohtaan?


maanantai 19. maaliskuuta 2012

Rimpsuja

Perjantaina minulla oli aikaa haahuilla kaupoilla ja Sokokselta löysin kaksi Broadwayn röyhelöpäitaa. Keksin heti käyttötarkoituksetkin näille: toinen lähtee Singaporeen mukaan valkoisten farkkujen kaveriksi ja toisen laitan päälleni parin viikon päästä Apulannan keikalle Pakkahuoneelle. Hassuttelin hieman ja kerroin miehellenikin paidoista tyyliin: Ostin muuten kaksi röyhelöpaitaa. Jatkokysymys kuuluikin että ovatko ne sellaiset Seinfeldissa nähdyt buffy shirt paidat? Eivät onneksi ole, pelko pois.

Leikkaan muuten aina kaikki isot ja lepattavat merkki-, koko- tai pesuohjelaput pois paidoista. Ärsyttää jos sellaiset näkyvät tai hiertävät.

Tässä paidassa ripsut ovat olkapäissä. Pidin myös kankaan läpikuultavuudesta jolla se eroaa tavallisista mustista t-paidoista. 


Rimpsuja ja röyhelöitä ei entuudestaan vaatekaapistani löytynyt. Kuinka on teillä rimpsujen kanssa, vihaatteko vai rakastatteko?


lauantai 17. maaliskuuta 2012

Armastan



Leppoisaan lauantaiseen ostosretkeemme sisältyi tänään visiitti Tuomiokirkonkadulla sijaitsevaan Armas Maitokauppaan. Tällä kertaa emme olleet hakemassa maitoa vaan maalaispatonkia, valkohomejuustoa sekä kaura- että maapähkinävoikeksejä iltapäiväkahvin kanssa nautittaviksi.

Tillikan juustolautaseen kuului nokkoshunajaa, mausteleipää sekä Armas-juustoperheen lähijuustoja. Tuo alin oli sitä suussa sulavaa savujuustoa.


Oikeastaan tarkoituksena oli hakea Tillikassa viime perjantaina maisteltua Armas-juustoperheen savujuustoa, mutta sitä ei nyt ole saatavilla kuin Tillikassa. Kuulemma vasta aikaisintaan loppukesäksi/alkusyksyksi on uusi erä savujuustoa kypsymässä. Pitää tyytyä armastamaan muita juustoja tuohon asti. Tai poiketa uudestaan Tillikkaan juustolautaselle...

Saan muuten usein herkutella juustoilla kaikessa rauhassa sillä miehelläni on valikoiva tapa syödä juustoa. Perinteisiä kylmänä voileivän päälle viipaloitavia juustoja hän ei syö lainkaan. Lämpimänä juustot kyllä maistuvat, kuten quattro formaggi pizzassa. Myös kreikkalainen saganaki meni lomareissulla sellaisenaan. Leivälle levitettävät tuorejuustot ovat ok pienissä määrin. Yllättäen kuitenkin kylmänä salaateissa hän voi syödä fetaa tai mozzarellaa. Itse oikeastaan vierastan vain vahvoja sinihomejuustoja. Söin muuten kuvan kimpaleen hyvällä halulla sillä se oli pehmeä ja mieto maultaan.

Armastatteko te juustoja?


torstai 15. maaliskuuta 2012

Ritarillisesti

Viime sunnuntain aamupala nro2, appelsiinilla höystettyjä köyhiä ritareita.


Tämä viikko kuluu taas töissä taistellessa. Aioin selvitä siitä ritarillisesti muistelemalla näitä viime sunnuntaina syötyjä köyhiä ritareita.

Mikä auttaa teitä jaksamaan arjessa? Hyvä ruoka vai hyvä seura?




tiistai 13. maaliskuuta 2012

Hansu

Hans Välimäki se siinä kurkkii kannessa.

Joulun aikaan kiersin kirjakauppoja ja koitin löytää jonkin hyvän ja edullisen ranskalaista ruokaa käsittelevän opuksen. Hyvä löytyi muttei halpa ja kaupat jäi tekemättä. Jokin viikko sitten satuin selaamaan Adlibriksen tarjontaa ja sieltä se löytyi - halvalla. En ole koskaan tehnyt niin nopeasti tilausta nettikaupasta, mutta "Hansu" piti saada, välittömästi. Meni viikko ja kirjapaketti saapui postin kautta meille kotiin.
Hans Välimäen Ruokaa Ranskasta oli juuri niin hyvä kuin muistin. Mieskin selasi sen läpi ja totesi, että nämähän ovat aikas yksinkertaisia reseptejä, tästähän voi tehdä melkein kaikki! Niin, alkutekstissä lukijoille luvataan, että reseptien ruuat ovat maukasta perusruokaa jota voisi syödä vaikka joka ikinen päivä. Vaikea valita mitä lähtisi ensimmäisenä kokeilemaan.
Saattaa olla että tänä keväänä meillä tehdään useampaan kertaan omelette aux asperges (eli parsamunakasta) tämän kirjan ja upouuden parsakattilan takia...


Millaisista keittokirjoista te pidätte?


lauantai 10. maaliskuuta 2012

Näen punaista





Olen haaveillut punaisista kengistä jo jonkin aikaa. Ajattelin ostaa kesäksi jotkin balleriina tai purjehduskenkä -tyyliset sipsuttimet, mutta kun näin nämä Tamarikset, niin tiesin löytäneeni SEN parin. Tyylikkäät, kesäiset, hyvät jalassa, eivät liian yksikertaiset - mutta eivät liian ihmeellisetkään = juuri sopivat! Kantapään vetoketjussa oli se juju mitä haaveilemiini kenkiin kaipasin.
Oi, koska tulet kevät tai kesä että pääsen näissä ihanuuksissa kipittämään kaupungin kaduilla?

Mitäs pidätte löydöstäni? Hot or not?



Vinkkinä Tampereen kenkäihmisille: Ihana Fizzi lopettaa toimintansa (Nyyh!) ja myy nyt valikoimansa loppuun -20-70% alennuksin niin kauan kuin kenkiä riittää. 

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Two tickets

Tänään olen hyräillyt mielessäni "I've got two tickets to see the show...". Fraasi on jostain biisissä, jota en saa vain millään mieleeni jotta voisin lauleskella pidemmälle. Toisaalta väliäkö tuolla sillä taskustani löytyy juuri lippua Vuonna 85 Golden Turbo Platinum -esitykseen jonka biisit varmasti osaa ulkoa.

Tiketit hankittiin jo tammikuussa (tytöiltä häälahjaksi saadulla lahjakortilla - kiitos siitä) ja nyt vihdoin päästään teatteriin!

Tällä viikolla uutisoitiin että TTT:n Vuonna 85 on tullut tiensä päähän ja että viimeiset esitykset ovat joulukuussa. Taidettiin siis hankkia liput juuri oikeaan aikaan. Teatterissa emme olekaan hetkeen käyneet. Viimeksi varmaan kesällä hikoilimme Komediateatterilla Jukka Leistin loistaessa lavalla Hulvattomassa hotellissa. Suurinpiirtein sitä tulee kerran vuodessa käytyä jotain katsomassa. Muistaakseni talvella 2007 kävimme katsomassa sen ensimmäisen version tästä 85:stä. Se oli hyvä. Saa nähdä millaisia muutoksia tähän versioon on tehty ja kuinka överikasari kuteissa näyttelijät ovat. Pitäisi varmaan itsekin pistää hiihtarit jalkaan ja olkatoppaukset puseroon?

Koskas viimeksi te olette käyneet teatterissa?


torstai 8. maaliskuuta 2012

Have a nais day


Hyvää naistenpäivää!

Wikipedian mukaan: "Venäjällä naistenpäivä on yleinen vapaapäivä. Naistenpäivän edeltävänä päivänä työpaikan miehet tuovat naistyötovereilleen kukkia ja onnittelevat. Myös perhe ja ystaväpiireissä sitä juhlitaan esimerkiksi ravintoloissa ja yökerhoilla."

Kyllä kukat, ravintolaillallinen ja vapaapäivä kelpaisivat, mutta näin Suomessa asuvana on tyydyttävä itse kastelemaan ikkunalaudalla (edelleen hengissä!) olevat kukkia korvaavat yrtit, valmistettava itse oma aamupala ja mentävä töihin...Have a nice day! Toisaalta netti ja wikipedia ovatkin todella luotettavat tiedonlähteet.

Vapaata tai ei mukavaa päivää kaikille naisille! Olette kukkanne ansainneet.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Maitoparran puheenvuoro

Got milk? Viikset sain hörpättyäni maatiaismaitoa suoraan termarista, jossa maidon pinnalle oli muodostunut ohut kalvo. Got milk -kampanjan kuvissa lienevät käyttäneet piimää tai meikkiä...

Viikset sen kertovat, maidosta on kyse.
Lauantaina herätyskellomme soi jo seiskalta (mikä on vääryys vapaapäivänä...) sillä automme starttasi jo klo 8.15 suuntana Ahlman ja tarkemmin Ahlmanin maitobaari. Siis baariin lauantaina, jo aamusta. Tarjolla oli maatiaislehmänmaitoa 1/€ litra, eli sopuhintaan. Noviiseja baarissa kun olimme, meidän eripari termarimme täyttyivät liikaa ja maitoa piti vähän tasata että saimme korkit kiinni. Muilla baariin eksyneillä oli asianmukaiset tonkat mukanaa... vähän nolotti mutta hällä väliä. Kyseinen baari tarjoilee asiakkaita vain kolmen vartin ajan (8.30-9.15), ei siinä ehdi turhia murehtimaan. Maidot saatuamme poikkesimme myös Ahlmanin Tilapuotiin. Puodista mukaan lähti erittäin muhkea (siitä riitti kahdelle!) korvapuusti, jogurttia ja aivan taivaallista munajuustoa.

Siihen maitoon...
Meillä normaallisti juodaan Valion tai Ingmanin ykkösmaitoa, sillä ykkösessä on maku ja rasvaprosentti kohdallaan. Tämä maatiaislehmänmaitokokeilu tehtiin pelkästä uteliaisuudesta ja lähituotannon tukemisen ajatuksesta. Mitä sitten saimme eripari termareihimme? Yhteensä kaksi litraa täysin käsittelemätöntä +3 asteiseksi jäähdytettyä maitoa, joka maistui hyvälle.

Kevytmaidon tyyppisena siinä on rasvaa enemmän kuin normaalisti juomassamme ykkösessä, mutta se ei haitannut. Maatiaismaitoa olemme juoneet sellaisenaan, kaakaossa, kahvissa ja lämmitettynä maitokahvissa. Murojenkin kanssa sitä on nautittu. Emme ole laktoosiongelmaisia, mutta tiedän maito-ongelmaisten serkkujeni hörppivän tuota maatiaismaitoa -ongelmitta! Jos maitoasiat rupesivat kiinnostamaan niin hopi hopi Ahlmanin maitobaariin, sillä se on auki arkisin iltavirkuillekin sopivaan aikaan klo 17.30-18.15.

Meikäläinen muuten nautiskeli yhtenä aamupäivänä todella hyvät maatiaismaitokahveet...

Mutteri yhdelle janoiselle tai kahdelle kiireiselle. Huomatkaa ryönäinen kuluneisuus pannussa....

Maidon lämmitän kuumaksi mikrossa, sitten vaahdotan ja maustan oman makuni mukaan...yllätys pähkinällä!

Maatiaismaito vaahdottui ok, mutta ei niin sakeaksi ja kovaksi kuin esim. ykkönen.

Valmista tuli. Kuppi kuumaa maitokahvia, aah.

Kuinka teille maito maistuu? Sellaisenaan vai ei ollenkaan?



Ps. Kauhaa ja rakkautta -blogia pitävä Eeva Kolu myös taannoin mietiskeli maitoasioita, jos kiinnostaa...



tiistai 6. maaliskuuta 2012

Viiden pisteen vihje

Sormen kohdalle ne tulee...

...ja hyvältä ne maistuu!


Tällä viikolla aikani kuluu työmaalla puurtaessa. Postailuun ei tunnu jäävän aikaa tai energiaa. Kuvissa kuitenkin pieni vihje siitä mistä minulla olisi asiaa. Kun kerkiän istumaan koneen ääreen oikein ajan kanssa, kerron lisää siitä itsestään ;-)

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Tunnetko kaupunkisi?







Eilen oli mitä kaunein päivä, talvipäivä sillä kevätsäästä ei luihin ja ytimiin pistävän tuulen takia voi vielä puhua. Kamera kulki mukana ja muutama omaa silmääni viehättävä yksityiskohta tallentui verkkokalvojen lisäksi myös muistikortille.

Tunnistatteko Tampereen näistä kuvista?

lauantai 3. maaliskuuta 2012

Parempi perjantai



Kuiva Cava Espanjasta: Segura Viudas Reserva Heredad Brut. Suosittelen.
Löytyy Alkon tilausvalikoimasta. Meille se saapui joululahjana.

Kalaa, kuohuvaa ja kynttilä - ainekset hyvään illalliseen.

Yritettiin luoda samanlainen (joskin ruokaismpi) annos kuin saatiin Ravintola C:ssä lounaan alkupalaksi.

Raskas viikko oli hyvä päättä parempaan perjantaihin, johon kuului pullo kuohuvaa, kalaa, kynttilänvaloa ja oma kulta. Ei kai tässä muuta tarvitsekaan kertoa, kuvissa kaikki oleellinen.

Kirpakan kaunista viikonloppua kaikille. Ulkoilkaa, mutta älkää unohtako aurinkolaseja!


torstai 1. maaliskuuta 2012

Niin myötä- kuin vastoinkäymisissä

Wanhan Tapin Poppamiehen hampurilaisessa on sopivasti tulista kastiketta reilunlaisesti.

Tämä viikko on ollut yhtä ristiriitaa ja takkuamista pienillä valonpilkahduksilla. En edes tiedä mistä aloittaisin tämän avautumisvuodatukseni. Maanantaina kihahdin kun putkiremppan jälkipyykin takia meille oltiin jälleen kerran tulossa "katsomaan" rikki menneitä juttuja. Tiistaina jo lepyin kun sain kuulla että jälkipyykkiä selvitellään ja korjaus- sekä korvausasiat on huomioitu ja niille ollaan tekemässä jotakin.

Tiistaina kävin uudessa Body Pump ohjelmassa ja petyin pahemman kerran. Viime aikoina pumppi ei ole maistunut, mutta toivoin uuden ohjelman antavan uutta intoa. Ei tullut intoa vaan inhoa. Ohjelman kappalevalinnat olivat mielestäni yhtä lukuunottamatta surkeat, enkä välittänyt siitäkään että ohjelman kantavaksi teemaksi oli suunniteltu nopeatempoisuus. Tunnista jäi sellainen juostenkustu fiilis. Tänään aamulla sitten testasin uutta CXWorx ohjelmaa ja olin otettu. Musa oli ok ja nopeaan tempoon tehtävästä pikatreenistä saisi vielä enemmän irti jos voimia olisi kuminauhan venyttelyyn. Hoksasin että kotona voisin kahvakuulan kanssa tehdä ohjelman vatsalihasharjoituksia ihan omatoimisestikin. Niin ehkä saavuttaisin hieman hoikemman uuman sinne honeymoonille...


Aika on tuntunut olevan kortilla heti maanantaista lähtien, vaikka mitään ihmeellistä ei ole ollut työlistalla. Kiire ja hätäily ovat silti oleet menomonojeni tahti. Pommiin nukkuminen keskiviikkona ei helpottanut stressaamista, vaikka ihan kivasti siinä tulikin hyvin nukuttua vähän pidempään...

Päätimme mieheni kanssa muuten niin sanotusti keventää ruokavaliotamme tämän viikon. Selvää se on sanomattakin, että sillä sekunnilla kun päättää keventää tai aloittaa jonkin dietin niin rupeaa tekemään ihan hulluna mieli jotain roskaruokaa tai makeisia. Ruokaa rakastavana uskon, että tästä "kevennyksestä" johtuvat varmasti ne suurimmat kiukuttelut ja mielialan heilahdukset joita olen kokenut kuluneiden päivien aikana. Ylläolevan kuvan hampparin söin jo pari viikkoa sitten ja olin aivan ähky lapioituani tuon kaiken sisääni.

Tänään kuitenkin hampaiden kiristely kaikkien vastaan tulleiden kökköjuttujen takia on tullut siihen pisteeseen, että mieleni tekisi painua Wanhaan Tappiin alta aikayksikön ja ahmia tuo Poppamiehen hampurilainen kaikkine ranskalaisineen ja majoneeseineen (annoksen saa myös salaatilla, joka on oikeasti ihan hyvä ja maistuva vaihtoehto rasvaisille ranskalaisille) jotta henkinen huonovointisuus edes hetkeksi helpottaisi, vaikka todennäköisesti aterian kruunaisi mieletön ähkymorkkis. Mutta pysyn tiukkana ja salaattilinjalla, sillä olenhan luvannut miehelleni pysyä hänen rinnallaan (ihan näin vain diettaamisessakin) niin myötä- kuin vastoinkäymisissä.


Kuinka teidän viikkonne on edennyt?
Minä lupaan hieman hellittää päätäni kiristäviä ruuveja, jotta loppuviikko olisi hieman aurinkoisempi.
Tämä video muuten piristää aina. Vastoinkäymisistä ja hötkyilystä huolimatta huumori on vielä tallella.