lauantai 12. marraskuuta 2011

Oi ihana turhamaisuus

Eilen minulla oli vapaapäivä. En pidä itseäni kovin turhamaisena, mutta... vapaapäivinä hemmottelen itseäni. Käyn joko hierottavana tai ripsihuollossa, syön lounaan ulkona tai teen hyvää ruokaa pitkän kaavan mukaan, siivoan (oikeasti se rentouttaa kun saa nurkat siistiksi ja pyykit pestyä)... sitten joskus jopa yllätän itseni ja suoritan kaikki nämä toiminnot - ja silloin se vapaapäivä meneekin jo suorittamisen puolelle eikä olekaan niin kiva päivä. Noh, eilinen oli ihan kiva päivä. Kävin huollattamassa ripseni.

Otin toukokuussa ripsenpidennykset noin vuoden verran asiaa harkittuani. En ole katunut valintaani yhtään. Meikkaan vähän ja pidennysten jälkeen olen meikannut vielä vähemmän. Osaksi olen vain laiska räpeltämään naamani kanssa, toisaalta en usko että päivittäinen ihon pakkelointi tuhannella eri kosmetiikalla on kovin hyväksi kenellekään. Joka tapauksessa olin pohtinut ripsiasiaa jo pidemmän aikaa ja kysellyt ripsistä niiltä joilla tiesin pidennykset olleen. Lopulta tuttavan suosituksesta löysin omasta kaupunginosasta (pitäähän tukea lähiyrittäjiä, jos ei lähiruokaa niin lähiripset...) Mimas Beauty -nimisen rakennekynsiin, ripsienpidennyksiin, meikkaukseen sekä käsityötuotteisiin erikoistuneen liikkeen. Eilen huollossa ripsieni parissa oli Minna. Puheeksi tulikin sitten Minnan kanssa se kuinka Kajaanissa ripsenpidennykset tekevät vielä tuloaan. Ilmeisesti iso kysymysmerkki on monelle se mitä omille ripsille käy pidennysten kanssa. Tätä asiaa itsekin mietin ennen pidennysten hankintaa.

Tältä ne luomuripseni näyttivät toukokuussa. Lyhyet, värittömät ja suorat.

Puoli vuotta pidennysten kanssa eläneenä voin todeta, että omat ripseni ovat ihan kunnossa. On ollut suuri helpotus heittää ripsientaivutin kaappiin piiloon. Omat ripseni olivat tikkusuorat ja todella hankalat taivuttaa. Ripsiväriä sain sutia useita kerroksia jos tahdoin saada jotain volyymia katseeseeni. Nyt aamuisin minun tarvitsee vain harjata unihiekat pois ripsistä ja olen suorittanut puolet "meikkauksestani".

Tältä ensimmäiset ripsienpidennykseni näyttivät.

Ja tässä esimerkki puolivuotta pidennyksiä käyttäneenä.

Omat ripseni eivät ole harventuneet tai mitenkään muutenkaan kärsineet jatkeista. Silmien hierominen ja mahallaan nukkuminen ovat jääneet pois jatkeet hankittuani. Niskani varsinkin on kiittänyt aamuisin siitä etten enää nuku mahallani... ja avomiehestä on tullut varsinainen öinen ripsipoliisi joka on ollut heti huomauttamassa jos olen unissani erehtymässä kääntymään vatsalleni!

Ripsienpidennystä harkitseville voin oman kokemukseni perusteella suositella Mimasia ja ripsien hankkimista. Kaikkiin muotikotkotuksiin mukaan lähtemistä kannattaa kuitenkin miettiä tovi. Jatkeiden ensimmäinen laitto maksaa usein ihan reippaan summan ja ripsienpidennyksiä tarvitsee sitten huoltaa, eli uusia noin 4 viikon välein ja tästä päästään sujuvasti siihen kustannuskysymykseen. Mitä kukin on valmis ja kykenevä moisesta lystistä maksamaan?
Itse lasken ripsitouhun kulut hemmotteluksi. Saman summan saisin ihan yhtä hyvin kulutettua suklaaseen, sipseihin, siideriin tai vaikka taksilla suhaamiseen - jos päättäisin viettää yhden bileillan. Todennäköisesti illan vietossa kuluisi paljon enemmäkin rahaa, enkä varmasti heräisi tällaisena räpsyripsenä seuraavana aamuna.
Summasummarum: ripset mieluummin kuin krapula ;-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei, anna äänesi kuulua ja jätä kommentti!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.